Skip to main content

Saamentutkimuksen tiedonlähteet

Saamentutkimus tieteenalana

Saamentutkimus on tieteenalana monitieteinen sisältäen mm. historiallisia, poliittisia, oikeudellisia, sosiaalisia, etnokulttuurisia ja sosiaaliantropologisia näkökulmia. Varhaisempi saamentutkimus onkin muuttunut erilaisten näkökulmien, lähestymistapojen ja tutkimuskohteiden monimuotoisuudeksi. Saamentutkimuksessa tieteenalojen rajoja ylittäviä tutkimussuuntia ovat esimerkiksi oikeushistoria, porotutkimus ja kulttuuriympäristön tutkimus. Näistä mm. porotutkimuksessa käytetään biologian ja kulttuuritieteiden menetelmiä.
 

Saamentutkimus saa lisää vertailevaa näkökulmaa, kun sitä tehdään eri maissa, lähinnä pohjoismaissa ja Venäjällä. Alkuperäiskansojen tutkimus antaa saamentukimukselle kansainvälistä näkökulmaa. Tiedonlähteinä käytetäänkin siis useiden tieteenalojen tietokantoja. Lisäksi pohjoismaissa ylläpidetään saamelaisbibliografioita, joihin kootaan tiedot pääosin muista tietokannoista. Samat julkaisut voi siis hakea esiin usean eri tietokannan kautta.

Tietokannan valinta

Tietokannan valintaan vaikuttaa aiheen lisäksi se, minkä tyyppistä tietoa haluaa löytää: kirjoja, artikkeleita, tilastoja yms.

  • Kirjat haetaan kirjastojen kokoelmatietokannoista tai kansallisista yhteistietokannoista, Melinda, Bibsys tai Libris.
  • Kotimaisia artikkeleita haetaan artikkelitietokannoista (mm. Arto tai Aleksi) ja Lapponica-tietokannasta.
  • Pohjoismaisia artikkeleita voi hakea saamelaisbibliografioiden lisäksi kansallisista yhteistietokannoista Bibsys ja Libris.
  • Muita ulkomaisia artikkeleita haetaan yliopistolla käytössä olevista artikkelitietokannoista. Nämä ovat joko tieteenalakohtaisia viitetietokantoja tai kustantajakohtaisia / välittäjien tarjoamia lehtipaketteja.

Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaisbibliografiat sisältävät sekä kirjoja että artikkeleita, jotka löytyvät myös osin muista kansallisista tietokannoista (Melinda, Arto, Bibsys, Libris).

Hakusanojen valinta

Hakusanojen valintaan vaikuttaa käytetyn tietokannan kieli ja asiasanasto. Eri tietokannat käyttävät julkaisujen sisällönkuvailussa eri asiasanastoja:

  • Lapponica: YSA 
  • Melinda: YSA Yleinen suomalainen asiasanasto
  • Svensk samisk bibliografi: Svenska ämnesord
  • Samisk bibliografi (Norge): Norske Emneord

Hakusanoina toimivat parhaiten asiasanastojen asiasanat, mutta myös muita termejä voi käyttää. Esimerkkejä YSAn asiasanoista: saamelaiset, saamelaiskulttuuri, saamelaisuus, saamen kieli, saamenkielinen kirjallisuus, saamenkieliset, Saamenmaa, poronhoito, porotalous, porotilat, poromiehet, poroerotus, alkuperäiskansat, alkuperäiskielet...

Vanhemmissa julkaisuissa ei asiasanoitusta ole käytetty useinkaan kovin kattavasti. Siksi 1980-lukua vanhempia julkaisuja etsittäessä kannattaa usein kääntyä kirjastojen tietopalveluiden puoleen.

Norjalaisissa ja ruotsalaisissa tietokannoissa asiasanojen käyttö ei ole samalla tavoin kontrolloitua kuin suomalaisissa tietokannoissa. Jotkin muut ulkomaiset tietokannat sisältävät kontrolloidun asiasanaston (mm. ProQuest, Ebsco, PsycInfo). Joissakin ulkomaisissa tietokannoissa asiasanat puuttuvat kokonaan tai ne sisältävät tekijän määrittelemät avainsanat (mm. SpringerLink, ScienceDirect, Web of Science).

Footer

Lapin korkeakoulukirjasto / yliopisto
PL 8123, 96101 Rovaniemi
Käyntiosoite: Yliopistonkatu 8, 96300 Rovaniemi
Lainat ja uusinnat: 040 484 4302 kirjasto(at)ulapland.fi
Julkaisumyynti: julkaisu(at)ulapland.fi

Arktisen keskuksen kirjasto
PL 122, 96101 Rovaniemi
Käyntiosoite: Arktikum-talo, Pohjoisranta 4

Lapin korkeakoulukirjasto / Lapin AMK

Aukioloajat
Henkilökunta ja yhteystiedot
Yleistietoja kirjastosta
Kirjaston esteettömyys
Rekisteriseloste
LUC 2020 - Kohti uudistuvaa kirjastoa!
 

Osoitteenmuutos
Kaukolainapyyntö
Hankintaesitys
Tiedonhaun ajanvaraus
Palautelomake

LUC-Finna
LaCRIS
Lauda